Paikallisesti arvokas.

Hovila arvotettiin vuonna 1989 rakennushistoriallisesti ja historiallisesti merkittäväksi. Rakennuksen nimessä on säilynyt historiallinen jäänne 1600-luvun läänitysten ajoilta. Itse nykyinen rakennus ei ole 1800-lukua varhaisempi. Vuoden 1989 inventoinnin mukaan sitä on muutettu usempaan otteseen, eikä alkuperäinen asu ole säilynyt kovinkaan hyvin.

Vuoden 1989 inventoinnin mukaan Hovila sijaitsee Hovilanmäellä nelostien itäpuolella Kuhmoisten kirkonkylästä pohjoiseen. Tilan 1800-luvun alusta peräisin oleva päärakennus sijaitsee jyrkästi nousevan mäen rinteessä.

Vuonna 1989 Hovilan tilan vanhoista maatalousrakennuksista oli jäljellä vain 1800-luvun puolivälissä rakennettu hirsiaitta, joka oli inventointitietojen mukaan huonossa kunnossa. Kaksikerroksisessa aitassa oli nurkkakivet ja aaltopellillä katettu satulakatto.

Hovilan lähiympäristössä ei vuoden 1989 inventoinnin mukaan ole muita rakennuksia. Nuutin vanha riihi sijaitsee mäen alapuolella tien vieressä.

Vuonna 1989 Hovila ei kuulunut kaavoitettuun alueeseen. Se oli melko huonossa kunnossa, ja silloisessa inventoinnissa sen arvioitiin kaipaavaan pikaista kunnostusta. Hovilan silloisella omistajalla ei kuitenkaan vuoden 1989 inventoinnin mukaan tuntunut olevan suurta kiinnostusta rakennuksen säilyttämiseen.

Hovila on valtatie 24:n varrella, metsän siimeksessä sijaitseva vanha tilakeskus, josta on enää jäljellä vanha päärakennus. Vuoden 1989 inventoinnissa mukana oleva aittarakennus on palanut. Muuten pihapiirissä sijaitsee kaksi uutta ulkorakennusta.

Hovila on säilyttänyt kulttuurihistorialliset arvonsa.

Vuoden 1898 inventoinnin mukaan Hovilan nimi juontuu 1600-luvulta, jolloin kuhmoinen kuului liivinmaalaisen aatelisen Fabain von Adrikaksen läänityksiin. Hän omisti Päijälässä kaksi säteritilaa. Toinen säteritila oli muodostettu Hukin, Täppisen ja Hakin taloista. Se mainitaan asiakirjoissa "Päijälä gård"-nimisenä v. 1651. Hukin puolikkaan Hovilan nimessä on säilynyt muisto näiltä ajoilta, sillä perimätiedon mukaan talo on sijainnut Päijälän hovin paikalla. Liivinmaalainen isäntäväki lienee vieraillut Kuhmoisissa vuosina 1646-53 ja jälleen v. 1663 sekä v. 1670. Fabianin poika Magnus Johan von Adrikas lienee myös asunut Kuhmoisissa 1650-luvulla. Pysyvinä veronkantajina eli vouteina ovat Hovilassa pitäneet majaa Hannu Perttelinpoika (1654-63) ekä Anders Skalijn (1663-68).

Nykyinen Hovilan päärakennus ei enää sijaitse entisellä Päijälän hovin paikalla, sillä se lienee siirretty Kuhmoisten toisen palon jälkeen (v. 1783) nykyiselle paikalleen mäen rinteeseen nelostien itäpuolelle. Itse rakennus lienee rakennettu pääosin jo 1800-luvun alkupuolella. Sitä on kuitenkin laajennettu useita keroja 1800-luvulla ja 1900-luvun puolella. Viimeisimpiä muutostöitä ovat 1989 inventointitietojen mukaan olleet ikkunoiden muuttaminen ja pohjoispäädyn rakentaminen. Myös veranta on rakennettu 1900-luvun puolella. Tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1964 208 ha. 1980-luvun lopussa tilaa ei enää asuttu ja vanhoista maatalousrakennuksista oli jäljellä enää aitta. Vuonna 1989 päärakennuksessa toimi Laatutikki Ky-niminen yritys.

Sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella.