Kohde kuuluu Kissanmaan toisen asemakaavan jälkeiseen rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistön alkuperäisyysaste on heikentynyt jonkin verran 1990-2000-luvulla tehtyjen remonttien myötä, joissa rakennuksen kaikki ikkunat ja ovet on vaihdettu.

Kiinteistön pohjois-eteläsuuntainen, lyhyen suorakaiteen muotoinen (n. 1500 m2) tontti sijaitsee Riistakadun varressa, siten että tontin pohjoispääty rajautuu Riistakatuun. Tonttia rajaa pohjoisesta, idästä ja lännestä orapihlaja-aita, eteläraja metsään on osin aitaamaton. Tontilla on kaksi katuliittymää Riistakadulle. Toinen, hiekkapintainen ajotie johtaa rakennuksen itäpäädystä takapihalle ja toinen betonitiilin päällystetty polku pääoville. Liittymäkohdissa on aukot orapihlaja-aidassa.

Tontin pinta on pääosin tasainen ja nurmea. Puutarhassa on lisäksi liuskekivipolkuja. Kasvillisuutena kauniilla ja runsaslajisella puutarhatontilla on suuria mäntyjä, tammi, vaahteroita, kuusia, jalokuusi, vuorimäntyjä, pylväskataja, tuijia sekä vanhoja omena- ja luumupuita. Lisäksi tontilla kasvaa kanukka-, sireeni-, jasmike-, angervo- ja marjapensaita sekä villiviiniä, ruusuja, tuoksuvatukkaa, syyshortensiaa ja perennoja. Kasvillisuus on pääosin alkuperäistä 1950-luvun kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti lähellä Riistakadun reunaa.

Kiinteistön ensimmäinen omistaja oli rakennusmestari Antti Hukari perheineen. Kiinteistöllä on oma tontti.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Etelä- ja länsipuolella on Ansakadun ja Sopulinkadun välinen luonnontilainen metsäalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Pentti ja Annikka Kilpikoski