rakennusperinteinen

asutushistoria

Inventoitu asuinrakennus on purettu 2020

26.11.1784 Kaarilan yksinäis perintörustitilasta erotettiin palstatilat 1:1-1:71. Korkeela-niminen tila muodostettiin 5.10.1917 numerolla 1:30. Rakentamisajankohta ei ole selvillä, mutta on varmasti hyvin lähellä vuosia 1917-18. Tämä voidaan päätellä rakennuksessa käytetyistä nurkkakivistä, joita ei seudulla juuri käytetty enää noin vuoden 1922 jälkeen, jolloin Malmbergin betonivalimo Epilänharjussa aloitti toimintansa. Seutu oli muutenkin edelläkävijä betonin käytössä: Winterin tehdasrakennuksissa käytettiin betonivalumenetelmiä, jotka olivat Suomen teollisuudessa edelläkävijöitä. Myös rakennuksen savupiippu viittaa tyyliltään aikaan ennen vuotta 1925. Lisäksi seudun muut tämänkokoiset rakennukset on rakennettu ennen 1920-lukua.

Palstatila on itsenäistynyt 11.5.1927. Rakentaja ei ole tiedossa, eikä myöskään ensimmäinen omistaja. Suku on ollut Vehkanen. Suurimmalla todennäköisyydellä rakentajia ja ensimmäisiä omistajia ovat olleet Eino Jalmari sekä Hilda Karolina Vehkanen, jotka myivät kiinteistön 17.11.1958 Juho Jaakko ja Irja Annikki Varsaluomalle. 3.11.1961 kiinteistön ostivat Arvo Ilmari ja Bertta Sanelma Rasimus, joiden suku omistaa kiinteistön yhä. Tohlopinranta-niminen katu on rakennettu nykyiseen muotoonsa 1960-luvulla. Lähes vastapäätä Porin radan tuntumassa on sijainnut Otto Pakkalan heinäkauppa. Seudulla oli runsaasti hevosia teollisuuden kuljetustarpeiden takia. Heinäkaupan tuntumassa sijaitsi myös Epilän asemarakennus.

Talo muistetaan seudulla "kummitustalona". Rakennus on kokenut Vehkasten omistusaikana myrskyssä vahingon, jossa suuri puu on kaatunut talon päälle ja aiheuttanut suurta tuhoa. Tätä perua saattaisi olla nurkkakiviperustuksen vahvistaminen betonilla. Hilda Vehkanen oli työssä Winterillä, Eino Jalmari puolestaan oli yhä muistettu ja kunnioitettu Epilän-Pispalan välisten tieosuuksien kadunlakaisija, joka oli tarkka työnsä laadusta.

Rakennus oli valmiina jo noin 1927, jolloin Hilda ja Eino Jalmari sen hankkivat. Vehkaset eivät laajentaneet rakennusta, vaan työ tapahtui todennnäköisesti Varsaluoman lyhyen omistuksen aikana. Bertta Rasimus kertoo rakennuksen olleen jossain määrin keskeneräinen heidän ostaessaan sen.

Kaakossa oli vuosikymmeniä Amurin halkoliike. Nykyään halkoliikkeen tontille rakennetaan Teivon lihan lihajalostetehdasta. Ympäristön suhteellisen vähäinen. Rakennuskanta koostuu eri vuosikymmenten asuintaloista. Ympäristössä on vähäisesti puita ja kasvillisuutta. Etelässä muutamien kymmenien metrien päässä kulkee vuonna 1895 käyttöön otettu Porin rata. Pohjoisessa kohoaa harju Kalimankujan halkomana.

Rakennus on yksin rinnetontillaan. Tontilla on vähäisessä määrin puustoa ja pensaikkoa.

Bertta Rasimuksen toimittamat maarekisterikirjat sekä kauppakirjat.

Bertta Rasimus, S ja T. Marjamäki