rakennusperinteinen

asutushistoria

Kaarina Vehkasen omistama tontti rajoittuu pohjoisessa Soraharjunkatuun, jonka takana kohoaa Epilänharju puustoineen. Soraharjunkatu laskeutuu ja kääntyy loivasti länteen yhtyäkseen Epilänkatuun. Luoteessa on eri vuosikymmenten rakennustyylejä edustavia asuinrakennuksia. Pihapiiri on kaunis ja hyvin hoidettu. Meri Saarenpää on suunnitellut puutarhan vuonna 1973. Käytäviä ja polkuja on päällystetty laattakivin. Vihersuunnitelmaan on piirretty ainakin 25 eri kasvilajiketta. Lounaissuunnassa sijaitsee Matti Tammilehdon piirtämä ja vuonna 1973 rakennettu sauna. Sauna on harjakattoinen, rankorakenteinen ja lautaverhottu.

Tontti on ollut Simolan maita, jotka ulottuivat Hyhkyyn asti. Petäjän suku teki Simolan kanssa vuokrasopimuksen tontista 50 vuodeksi, 1910-1960. Tontti ostettiin 12.11.1956 päivätyllä kauppakirjalla. Lamminpäähän asti ulottuvat vesijohto- ja viemärityöt aloitettiin vuonna 1952. Vesi oli kannettu tähän asti Tohloppijärvestä. Seudun yleisenä käytäntönä hyötyeläimiä pidettiin pihapiirissä 1950-lukuun asti. Kiinteistö siirtyi 3.5.1963 Kaarina Vehkaselle. Rakennusta peruskorjattiin 1969-72. Lämpimän veden kiinteistö sai vuonna 1970. Rakennus on sijainnut sisällssodan tapahtumien keskipisteessä: puutarhatöiden aikaan löytyy jatkuvasti hyvinsäilyneitä messinkisiä hylsyjä noin 20 cm:n syvyydestä.

Petäjän suvun rakennuksia oli lisää muutaman kymmenen metrin päässä kaakossa ja Epilänharjun pohjoispuolella. Petäjän suku oli yritteliästä ja työteliästä. Heillä oli Tohloppijärven rannalla kaksi tilketehdasta, joista toinen ainakin toinen toimi 1950 vuoteen asti.

Lamminpäässä on yhä toiminnassa Teräslevyteosten liike Emil Näsinlinna, jonka yksi veljeksistä perusti. Toinen veljistä oli Rautateillä asemamiehenä. Lisäksi suvussa harjoitettiin liikennöintiä Epilän kuljetusliikkeen nimellä. Kaakkoissuunnan rivitaloja rakennettaessa kaivuutöiden yhteydessä löytyivät ihmisen luut, jotka varmistettiin vuoteen 1918 ajoittuviksi. Soraharjunkatu on valmistunut vuonna 1970 koko 1960-luvun kestäneen suunnittelun jälkeen.

Ympäristö on kokenut muutoksia 1960-70 luvuilla Soraharjunkadun rakentamisen takia.

Etelä-kaakkoissuunnassa on ympäristö muuttunut 1990-luvulla rakennettujen rivitalojen myötä. Kuuluisa " Väärämänty " on kaadettu lähitienoilta vuonna 1952 vesijohtolinjan rakentamisen yhteydessä. Suunnilleen vastapäätä Epilänharjun rinteessä huomiota herättää massiivinen jääkaudenaikainen kallionjärkäle.

Rakennus- ja tie ym. piirustukset

Kaarina Vehkanen, Viljo Häkkinen