Paikallisesti arvokas.

Koivumäen vanha asuin- ja konttorirakennus inventointiin vuonna 1989 1800-luvun lopussa rakennettuna asuintalona, joka on ollut metsäyhtiön työnjohtajien asuintalona 1940-luvulta lähtien. Kohde arvotettiin paikallisesti historiallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittäväksi.

Koivumäen rakennuksilla on historiallisia arvoja metsäyhtiön toimipisteinä Kuhmoisissa. Osaltaan ne edustavat aikakausiensa rakennustapaa ja ihanteita. 1950-luvun asuinrakennus on edustava esimerkki aikakauden asuinrakennuksesta.

Koivumäen eli Metsäkulman pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta: asioitsija ja kunnallislautakunnan esimies J. E. Lehmuksen 1890-luvulla rakennuttama, yksikerroksinen hirsirakennus ja Yhtyneiden Paperitehtaiden rakennuttama tiilirunkoinen, puolitoistakerroksinen rakennus 1950-luvulta. 1940-luvulta lähtien kohde on ollut Yhtyneiden Paperitehtaiden omistuksessa. Kumpikin rakennus on toiminut vuorollaan Yhtyneiden Paperitehtaiden piiripäällikön asuin- ja konttorirakennuksena ja vanhempi rakennus yhtiön työnjohtajien asuinrakennuksena.

Vuonna 1989 kohteesta inventointiin vanha asuinrakennus, joka toimi tuolloin Yhtyneiden Paperitehtaiden toimistorakennuksena. inventointitietojen mukaan betoniperustaisen rakennuksen runko on tehty hirrestä. Vaakasuuntaisella laudoituksella verhottu rakennus oli ulkoväritykseltään punaruskea, valkoinen, sininen ja vihreä. Yksikerroksisessa rakennusessa on paritupaan perustuva pohjakaava: eteinen, keittiö ja kolme huonetta. Harjakaton katteena oli tiili. Rakennuksessa on satulakattoinen umpikuisti, ja ikkunoiden ylälaudoissa leveä palkistomainen kehys.

Uusi Yhtyneiden Paperitehtaiden rakennuttama metsäpiiripäällikön asuin- ja toimistorakennus rakennettiin samalle tontille 1950-luvun loppupuolella. Harjakattoisen ja puolitoistakerroksinen rakennus on tyypillinen aikansa edustaja. Roiskerapattua julkisivua rytmittää nauhamaisesti sijoitetut yksiruutuiset ikkunat. Järvelle päin suuntaavaa olohuoneen ikkunaa on korostettu voimakkailla kehyksillä. Harjakaton katteena on tiili. Rakennuksessa on monia aikakaudelleen ominaisia yksityiskohtia: puun käyttöä, taivutettuja metallikaiteita ja hienovaraisesti koristellut kattotuolien konsolit. Rakennuksen pohjoispäädyssä on tiilipintainen kolmen auton autotalli.

Vanha asuin- ja konttorirakennus on säilynyt hyvin. Rakennus on verhottu vaakasuuntaisella, keltaisella laudoistuksella. Nurkka- ja ikkunalistoitukset ovat valkoiset. Ikkunoiden voimakkaasti profiloidut ylälaudat ja ulkoovi ovat väriltään vaalean siniset. Harjakaton katteena on tiili.

Vuonna 2012 kohteeseen lisättiin uutena rakennuksena 1950-luvulla rakennettu asuin- ja konttorirakennus, joka on tyypillinen aikansa asuinrakennus.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan Koivumäen asuinrakennuksen on rakennuttanut asioitsija ja kunnallislautakunnan esimies J. E. Lehmus (entinen Lindgren) 1890-luvulla. J. E. Lehmus (1870-1917) toimi Kuhmoisten kunnallislautakunnan esimiehenä vuosina 1911-1916. Hänen isänsä oli mylläri Lindgren ja J. E. Lehmus oli syntynyt vuonna 1870 Ounin kylässä. Koivumäki siirtyi 1940-luvulla Yhtyneille paperitehtaille. Rakennus on ollut yhtion työnjohtajan asuntona. Koivumäessä ovat asuneet 1940-luvulta lähtien työnjohtaja Huttu (1940-luku), Eino Tiitinen (1950-luku), Räihä (1960-luku), Terho Rautio, Esko Puurula, Antero Sorri ja Hannu Toivonen. Toivoset muuttivat asumaan vanhaan asuin- ja toimistorakennukseen vuonna 1974, mutta jo vuonna 1977 rakennus muutettiin toimistoksi. Rakennus peruskorjattiin 1960-luvun lopulla. Tällöin purettiin rakennuksesta muun muassa tulisijat ja rakenuksen päädystä keittiön sisäänkäyntinä toiminut lautarakenteinen kuisti. Rakennus on ollut väriltään valkoinen. 1970-luvun lopulla rakennus maalattiin punaruskeaksi. Rakennuksen katto uusittiin vuonna 1979, ja siinä on leveät valkoiset nurkkalaudat, koteloidut räystään aluset ja kuistissa pieniruutuiset ikkunat.

Koivumäen tontille rakennettiin muistitiedon mukaan metsäpiiripäällikön asunnoksi uusi tiilirakenteinen asuinrakennus, johon siirtyi myös yhtiön aluepiirikonttori. Ehkä Eelis Saarisen (Valkeakoski) piirtämä rakennus valmistui piiripäällikkö Tiitisen aikana noin vuonna 1957. Vanhasta asuin- ja konttorirakennuksesta tuli työnjohtajien asuintalo ja se toimi myös ulkopuolisille vuokrattuna vuokra-asuntona 1995-2003. Vuonna 1974 piiripäällikkö Antero Sorri muutti uudempaan tiiliseen asuinrakennukseen. Työnjohtajien asuintalosta tuli joksikin aikaa UPM:n konttori ja kun piiripäällikölle valmistui vuonna 1991 uusi asuintalo konttori muutti tiiliasuinrakennukseeen. Vuonna 2003 Hannu ja Sirkka Toivonen ostivat molemmat talot itselleen. Heidän poikansa Timo Toivonen asuu nykyisin vanhemmassa ja Sirkka ja Hannu Toivonen 1950-luvulla rakennettussa rakennuksessa.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy rakensi samaan aikaan piiripäällikön toimisto- ja asuinrakennuksen myös Petäjävedelle ja Konnevedelle (katso Purhola). Käytössä on ollut hyvin suurella todennäköisyydellä samat piirtustukset, koska rakennukset ovat ulkomuodoltaa samannäköiset, tosin Petäjäveden konttorirakennusta on laajennettu myöhemmin. Konneveden toimisto- ja asuinrakennuksen piirtustukset on suunniteltu Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n rakennusosastolla. Piirustukset on allekirjoittanut Valkeakoskella Jaakko Virtaala ja ne on päivätty helmikuulle 1956.