arkkitehtoninen

taloushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennus on hieno esimerkki Vammalan palon 1918 jälkeisestä klassistisesta rakennustyylistä, jossa on myös myöhäisen jugendin tyylipiirteitä. Sen ulkoasu on säilynyt suhteellisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Puistomaisessa pihapiirissä on palosta säilynyttä rakennuskantaa. Pihapiiri on merkittävä osa Marttilankadun vanhaa rakennettua miljöötä ja sillä on taloushistoriallista merkitystä vanhana liiketalona.

Kiinteistöön kuuluu asuin- ja liikerakennuksen (n. 1921) lisäksi kivikellari, aitta- tai tallirakennus sekä katettu kaivo. Asuin- ja liikerakennuksen itäpuolella sijaitseva kellari (n. 1890?) on lohkokivirakenteinen ja siinä on pulpettikatto. Koillispäädyssä on pariovi, jossa on koristeellisesti taotut helat. Asuin- ja liikerakennuksen pohjoispuolella olevan kaivon suojana on 8-kulmainen ja se on vuorattu vaakalaudoituksella. Seinät ovat keltaiset, listat valkoiset. Kartion muotoinen katto on katettu huovalla.

Ensimmäisen rakennuksen tontille rakensi värjäri Karl Kuhlman vuonna 1862. Hän piti siinä värjäämöä 1870-luvun alkuun, jolloin apteekkari Konrad Ferdinand Vahlroos osti talon ja nautinnon vuokratonttiin. Hän rakennutti uuden talon, joka oli kirkon jälkeen kirkonkylän komein rakennus. Tyrvään Piirikunnan Apteekki aloitti toimintansa vuonna 1871 ja sen yhteydssä pidettiin myös pientä sekatavarakauppaa. Vuonna 1888 apteekin uudeksi omistajaksi tuli Otfried Abelard Bäckman, joka aloitti apteekin sivuhuoneessa myös Tyrvään Kirjakaupan toiminnan vuonna 1891. Talossa oli laaja puutarha, joka oli perustettu apteekkari Vahlroosin aikana. Tontilla oli apteekin tarpeita varten suuri kivikellari sekä hirsirakennus, joka lienee siirretty Karkusta. Hirsirakennus säilyi vuoden 1918 tulipalosta, muut rakennukset tuhoutuivat kokonaan. Nykyinen liike- ja asuinrakennus on rakennettu 1920-luvulla samalle paikalle kuin vanha apteekki.

Kiinteistö sijaitsee Marttilankadun itäpuolella. Lähiympäristössä kadun varrella on muita 1920- ja 1930-luvuilla rakennettuja liike- ja asuinrakennuksia.

Päärakennus tulee säilyttää ja sitä koskevat muutostyöt tehdä siten että rakennuksen kulttuurihistorialliset ominaispiirteet säilyvät. Pihapiirin muun rakennuskunnan ja puutarhan säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja mahdollinen täydennysrakentaminen toteuttaa olevan rakennuskannan ehdoilla.

Mäkelä, Juha 2000: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.

Pietilä, Esko 1973: Vammalan rakentaminen vuoteen 1918. Tyrvään museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XLVII. Vammalan Kirjapaino Oy.

Rakennuslupa-asiakirjat.Vammalan kaupungin rakennusvalvonnan arkisto.