Juhannuskylän tunnetuin maamerkki Tuomiokirkko valmistui vuonna 1907. Lauri Sonckin suunnittelma jugend-tyylinen kirkko on kuuluisa myös sisätiloistaan. Sisätiloja koristaa Hugo Simbergin ja Magnus Enckellin maalaukset.

Vuonna 1900 järjestettiin arkkitehtikilpailu Johanneksen kirkon suunnittelutyöstä. Kilpailun voitti Lauri Sonck ja kirkko valmistui vuonna 1907. Kilpailuun osallistujia oli ohjeistettu, että kirkko suunniteltaisiin erityisesti evankeliseen jumalanpalvelukseen soveltuvaksi. Tämän vuoksi saarnaajan pitäisi näkyä kirkkosalin jokaiseen istumapaikkaan. Sonck oli ottanut tämän suunnitelmassaan hyvin huomioon.

Johanneksen kirkon nimi vaihtui Tuomiokirkoksi vuonna 1923 piispanistuimen muutettua Tampereelle. Tuomiokirkko restauroitiin ja korjattiin perusteellisesti vuosina 1981–1983.

Tuomiokirkon ympärillä on Tuomiokirkon puisto. Pohjoinen-eteläsuunnasta tarkasteltuna rakennus sijaitsee puiston keskellä, kun taas itä-länsisuunnassa katsottuna rakennus on puiston länsireunassa. Länsireunassa aivan puiston länsipuolella kulkee Rautatienkatu. Kirkko on rajattu puistosta pohjois- ja itäpuolilta massiivisella kivimuurilla.

Kivimuuri noudattelee samaa tyyliä kuin Tuomiokirkko. Muuratussa kivimuurissa on luonnonkiviä ja päällimmäisenä muurissa on punatiilinen päällys. Aidan sisäänkäyntien kohdalla on korotettu muuria ja sisään käydään aukon kohdalta, jonka yläosa on puoliympyränmallinen. Aukon katto on kolmionmallinen, jonka päällä on punatiilet.

Tuomiokirkonpuistossa risteilee soraväylät. puisto on suosittu läpikulkupaikka ja tämän vuoksi väylillä on yritetty luoda mahdollisimman sopivat kulkureitit puiston lävitse. Puiston muut alueet ovat viherkenttiä paitsi, että kirkon itäpuolella on leikkipuisto. Viheralueella on kukkaistutuksia, lehti- ja havupuita sekä pensaita.

Jaakola, juha, Lehtinen, Marjatta, Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tammer-Paino Oy, Tampere 1998

Mukala, Jorma, Metso Voima Tuulensuu, Tampereen arkkitehtuuria. Hermes Tampere, 1999