Hans Bäck kuoli vuonna 1753 ja kartano joutui hänen äitinsä suvulle. Omistajaksi tuli laivaston kapteeni Jakob Wilhelm de Pont, Nuutajärven lasitehtaan omistaja. Vuonna 1797 de Pont myi kartanon yhtiökumppanilleen kapteeni Johan Furuhjelmille, joka rakennutti Nuutajärven rannalle nykyisen kartanon päärakennuksen vuonna 1822. Myös suuri kivinavetta ja puutarha ovat hänen ajoiltaan. Vuonna 1843 arkkiatri Johan Agapetus Törngren osti Nuutajärven kartanon.

Adolf Törngren peri tilan vuonna 1849 ja tuosta ajasta alkoi vilkas kausi uuden omistajan ryhtyessä uudistustoimenpiteisiin. Vilkas toiminta vei Törngrenin vararikkoon ja kartano siirtyi Torsten Costianderille vuonna 1869. Costiander kunnosti kartanon päärakennuksen L.J. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Samoin puutarhaa kunnostettiin ja laajennettiin ja kartanon karja laajeni miltei satapäiseksi.

Kartanon pihapiirissä on vanha kivikellari 1680-luvulta, talouspihan ympärillä useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvun lopulta sekä keltaiseksi maalattu väentupa vuodelta 1846. Meijerirakennus on vuodelta 1870. Kartanon päärakennusta ympäröi vehreä puisto, joka on menettänyt hoitamattomana historialliset piirteensä.