Rakennetun ympäristön kohde Tammilehto
TakaisinPerustiedot
-
Kunta:Urjala
Kylä:Nuutajärvi
Nimi:TammilehtoOsoite:Nuutajärventie 400Kohdetyyppi:asuinkiinteistö
Historiallinen tilatyyppi:kartano
Nykyinen tilatyyppi:tontti
Rakennusten lukumäärä:1
Tekstitiedot
-
Kuvaus:Nuutajärven kartano sijaitsee Nuutajärven rannassa, peltojen ympäröimällä saarekkeella lasitehtaan alueen läheisyydessä. Kartanon päärakennus sijoittuu puiston keskelle omaksi kokonaisuudekseen, vieressä oleva mies- ja talouspiha muodostavat oman kokonaisuutensa. Alueen keskeisin arkkitehtoninen elementti on 1822 rakennettu uusklassismia ja myöhemmän remontin myötä uusrenessanssityyliä edustava päärakennus.Historia:Nuutajärven kylä oli 1595 läänityksenä Knut Pietarinpojalla, mutta vasta seuraavan lahjoituksen perusteella sinne syntyi kartano. Vuonna 1606 Ruotsin kuningas Kaarle XI lahjoitti sotaväenpäällikölleen Carl Beckille jo aiemmin kolmesta tilasta yhdistetyn suurtilan sekä Kinolan yksinäistilan. Melko pian Carl Bäck rakennutti Nuutajärvelle kartanon, vaikka lahjoitukseen ei hänen aikanaan vielä saatu säteri- eli ratsupalveluvapautta. Sätervivapaus tilalle saatiin 1629, jolloin tilaa hallitsi Carl Bäckin vaiko Cecilia Hufvudskiöld. Tämä tarmokas emäntä samoin kuin sittemmin hänen poikansa ev.luutnantti Carl Bäck nuorempi laajensivat tilaa voimakkaasti joko ostamalla tiloja ja sukuoikeuksia ja myöhemmin kuningatar Kristiinan Carl Bäck nuoremmalle antamilla lisälahjoituksilla. Carl Bäckin poijan Hans Bäckin aikana 1679 kartanossa sattui tuhoisa tulipalo joka tuhosi tilan kaikki 18 rakennusta.
Hans Bäck kuoli vuonna 1753 ja kartano joutui hänen äitinsä suvulle. Omistajaksi tuli laivaston kapteeni Jakob Wilhelm de Pont, Nuutajärven lasitehtaan omistaja. Vuonna 1797 de Pont myi kartanon yhtiökumppanilleen kapteeni Johan Furuhjelmille, joka rakennutti Nuutajärven rannalle nykyisen kartanon päärakennuksen vuonna 1822. Myös suuri kivinavetta ja puutarha ovat hänen ajoiltaan. Vuonna 1843 arkkiatri Johan Agapetus Törngren osti Nuutajärven kartanon.
Adolf Törngren peri tilan vuonna 1849 ja tuosta ajasta alkoi vilkas kausi uuden omistajan ryhtyessä uudistustoimenpiteisiin. Vilkas toiminta vei Törngrenin vararikkoon ja kartano siirtyi Torsten Costianderille vuonna 1869. Costiander kunnosti kartanon päärakennuksen L.J. Lindqvistin suunnitelmien mukaan. Samoin puutarhaa kunnostettiin ja laajennettiin ja kartanon karja laajeni miltei satapäiseksi.
Kartanon pihapiirissä on vanha kivikellari 1680-luvulta, talouspihan ympärillä useita asuin- ja talousrakennuksia 1800-luvun lopulta sekä keltaiseksi maalattu väentupa vuodelta 1846. Meijerirakennus on vuodelta 1870. Kartanon päärakennusta ympäröi vehreä puisto, joka on menettänyt hoitamattomana historialliset piirteensä.
Aiemmat tutkimukset:Seija Kuusinen; Urjalan rakennuskulttuuri, moniste 1990.