Järventaan kartano sijaitsee lähellä Sastamalantietä Lakeside Golf & Country Club Oy:n mailla. Kartano sijaitsee avoimessa kumpuilevassa peltomaisemassa golfkenttien vieressä. Järventaan kartanon päärakennuksen vanhimmat osat on rakennettu luultavasti 1700-luvun puolella. Tämän jälkeen taloa on jatkettu ja levennetty huomattavasti (keskussali/aula rakenne). Alunperin päärakennuksessa oli kolme huonetta. Kartano sopii ulkoasultaan 1800-luvun lopun rakennukseksi. Nykyisellä paikalla olevan päärakennuksen on rakentanut Albert Hjelt 1850-luvulla.

Arkkitehti Otto-Iivari Meurman suunnitteli rakennuksen lisäsiiven 1920-luvulla. Kartanon vanha osa on ilmeisesti korotettu tällöin kaksikerroksiseksi. Samalla kartanoa uusittiin, minkä jälkeen kartanossa on ollut yhteensä 17 huonetta. Kartanoa on käytetty 1990-luvulta lähtien golfyhtiön klubitalona ja ravintolatilana.

Järventaan kartanon ulkovuori on rapistunut ilmeisesti väärän maalin takia. Kartanon sisätilat koostuvat "vanhasta osasta", jossa on ravintolasali ja tarjoilutila sekä "laajennusosasta", jossa on keittiö + oheistiloja. Kartanon yläkerran katossa näkyy eri rakennusvaiheiden jäljet.

Järventaan kartano on merkitty Riippilänjärven rantakaavassa (1992) suojeltavaksi rakenteeksi.

Järventaustan eli Järventaan kylän historia ulottuu 1200-luvulle, jolloin peltoviljely on vakiintunut. Järventaka on syntynyt kahden talon siirtokylänä Lammentaan kylästä. Vuonna 1540 Järventaankylään kuului nämä kaksi taloa; Kinttu ja Virkko. Vuonna 1583 talot yhdistettiin Järventaaksi. Vuonna 1647 tilasta tuli ratsutila. Järventaka onkin yksi Riippilänjärven kolmesta vanhasta ratsutilasta. 1800-luvun alussa tila jaettiin Yliseksi ja Aliseksi, mutta vuonna 1892 tila yhdistettiin jälleen Järventaaksi.

Vuoden 1853 isojakokartta ei anna viitteitä siihen, että kartano olisi ollut nykyisellä paikallaan jo silloin. Luultavasti Järventaka on siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopussa. Järventaan tila on historiansa aikana ollut useiden sukujen omistuksessa.

Mäkelä Juha. Riippilänjärven maisema-alue. Luonnonsuojelulain nojalla Karkun Riippilänjärvelle perustettavan valtakunnallisen maisema-alueen ehdotus 8.10.2001.

Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke. Rakennetun ympäristön selvitys.

Selander Wäinö. Karkun ratsutilat. Eräitä asutus- ja sukuhistoriallisia tietoja näitten talojen vaiheista vv. 1540-1940. Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistyksen julkaisuja. 1991.