212312

Aitolahti

Muinaisjäännösalueen äärikoordinatit

0

Kohde on laajuudeltaan 0,2 hehtaaria.

Kohde sijaitsee noin 3,3 kilometriä itäkoilliseen Aitolahden kirkosta, Sorilanjoen ja Kantapartolantien varrella. Kylätontti sijaitsee asutulla metsäisellä alueella, jota ympäröivät pienet peltotilkut. Maasto viettää jyrkästi kohti Sorilanjokea ja pohjoista. Kylätontti sijaitsee rantatöyrään päällä.

Partolan kylään kuului vuonna 1500-luvun toisella puoliskolla kaksi tilaa; Partola ja Holvasti. Partojen suku oli molempien tilojen omistaja. Partola oli alunperin osa Palon kylää, jonka tiloina Partola ja Holvasti mainitaan vuonna 1540. Vuonna 1558 Partola ja Holvasti erotettiin omaksi kyläkseen muista Palon kylän taloista eroavan sijaintinsa vuoksi. Ensimmäinen Partoklaan liittyvä maininta on vuodelta 1476, jolloin Pietari Parto Palon Partolasta mainitaan lautamiehenä. (Nummi, Palokangas, Jokinen & Helsing 2006, 25) Kylä on merkitty skemaattisesti nykyisen Partolan tilan alueelle jo 1600-luvun kartoissa, ja yksityiskohtaisempien 1700-luvun karttojen mukaan se on sijainnut samalla alueella kuin nykyinen Partolan tilakeskus.

Nykyään kylätontilla sijaitsee 1940-luvulla rakennetut päärakennus, täystiilinen navetta sekä aitta-, sauna- ja varastorakennus. Rakennuksista ainoastaan aitta-, sauna- javarastorakennus on perustettu nurkkakiville. Päärakennuksen ja navetan perusta on betoninen. Navetan itä-länsisuuntainen siipi seisoo kuitenkin nurkkakivillä. Kylätontin alue on pääasiassa hoidettua nurmella olevaa piha-aluetta istutksineen ja kasvimaineen. Kylätontin pohjois-luodeosassa kasvaa sekametsää. Metsikössä sijaitsee leikkimökki. Kylätontti rajautuu pohjoisessa topografialtaan jyrkkään Sorilanjokeen viettävään rinteeseen.

Muinaisjäännösrajauksen ulkopuolella sijaitsee Partolan päärakennuksen pohjoiskoillispuolella, Sorilanjokeen viettävässä rinteessä, hieman tasaisemmalla kohdalla, gps-koordinaattien P: 6830910, I: 3338170 osoittamsssa paikassa kooltaan noin 7 x 5 metriä oleva rakennuksen jäännös. Rakennuksen luoteiskulmassa on halkaisijaltaan noin 3 metriä oleva ja kasvillisuuden peittämä kumpare, josta kasvaa suuri kuusi. Kumpareen pinnalla oli nähtävissä joitakin kiviä sekä yksi kooltaan 40 x 20 x 20 cm oleva lohkokivi. Kyseessä lienee kiukaan jäännös. Rakennuksen pohjois- ja itäseinämillä on heikosti havaittavat vallit, joiden leveys on suurimmillaan 1,5 metriä. Etelässä, jossa rinne kohoaa jyrkkänä kohti Partolan kylätonttia ei vallia ole havaittavissa kuten ei lännessäkään. Rakennuksenpohjan keskellä on havaittavissa heikko painauma tai kuopannne, jonka syvyys on noin 30 cm ja laajuuus noin 1 - 1,5 metriä. Rakennuksenpohjan pohjoiseen valliiin tehtiin koepisto, josta saatiin löytöinä harmaan hiekan seasta tiilimurskaa ja tiilenpaloja.

Partolan päärakennuksen itä-koillispuolella oli gps-koordinaattien P: 6830880, I: 3338160 osoittamassa paikassa kaksi kooltaan 1 x 1,2 metriä ja 0,5 x 1 metriä olevaa laakeaa ja litteäöä kiveä, jotka saattavat olla rakennuksen astinkiviä. Kivet eivät todennäköisesti sijaitse enää alkuperäisellä paikallaan. Partolan nykyisen päärakennuksen sivuovien edessä on niin ikään vanhat prraskivet yhä käytössä.

Päärakennuksen pohjoi-koillispuolisessa rinteessä oli useissa kohdin nähtävissä lohkokiviä ja tiiliä, jotka informantin mukaan on heitelty ylähäältä päärakennuksen läheltä.

Päärkanenuksen pohjoispuolella on kaksi maatunutta ojamaista kaivantoa, jotka ovat leveydeltään enimmillään metrin ja pituudeltaan noin 10 metriä. Kaivannot johtavat vanhalle likavesisäiliölle ja liittynevät resenttiin toimintaan alueella. Kairattaessa kaivannoista tuli esiin vain puhdasta harmaata hiekkaa. Läntisemmän ojamaisen kaivannon gps-koordinaatit (keskeltä) ovat P: 6830910, I: 3338130.

Gps-koordinaattien P: 6830890, I: 3338120 osoittamssa kohdassa on päärakennuksen pohjoisluoteispuolella halkaisijaltaan noin 5 metriä ja korkeudeltaan noin 0,5 metriä oleva röykkiö. Röykkiön päällä kasvaa kuusi ja koivuja ja se on pahoin kasvillisuuden peittämä. Röykkiössä on myös betoninen kaivonrengas. Raunio sijaitsee veilä hijalttain viljelyksessä olleen pellon välittömänssä läheisyydessä ja liebnee näin ollen resentti peltoraunio.

Kylätontin lounais- ja länsipuolelle kaivettiin invebntoinnin yhteydessä muutamia koekuoppia. Koekuoppien kuvaukset esitetään jäljempänä kohjdekuvausta kohdassa "Koekuopat". Koekuopat tehtiin pellolle, jonne aiotaan rakentaan kaksi uudisrakennusta. Koekuopissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa.

Luokka 2. Historiallisen kartta-aineiston perusteella paikannettu, 1500-luvun asiakirjoissa mainittu asuinpaikka, joka on edelleen käytössä. Kohteen tarkempi rajaus sekä vanhimpien kulttuurikerrosten ja rakenteiden sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.

Kohteesta 560 metriä itäkoilliseen sijaitsee Holvastin historiallinen myllynpaikka ja 650 metriä koilliseen Palon (Pahlo) historiallinen kylänpaikka. Lännessä noin 560 metrin päässä on kohde Messukylä - Ruovesi Sorila 1, historiallinen kulkuväylä. Kohteilla ei ole vielä muinaisjäännösrekisterinumeroa.

-