rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja puurakenteinen piharakennus 002 ovat peräisin 1910-20-luvun taitteesta. Mansardikattoinen asuinrakennus on säilyttänyt alkupe-räisen ilmeensä hyvin, mm. rakennuksen perusmuoto, lasikuisti, kuusi- ja yhdeksänruutuiset ikkunat ja kolmioikkunat ovat säilyneet. Piharakennus on alueelle tyypillinen, vaatimaton vanhan pihapiirin talousrakennus. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat säilyneet perinteisenä.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, asuntoja puutalossa ja aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt. Lisäksi asuinrakennuksessa on toiminut pitkään Pispalan neuvola.

Kapean Rimminkadun päässä ja Punaisen tukkitien puiston laidassa sijaitsevalla pihapiirillä ja erityisesti aivan katulinjassa sijaitsevalla asuinrakennuksella 001 on maisemallinen merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Rimminkadun varren kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A3).

Kohde sijaitsee Rimminkadun ja Tahmelan viertotien välissä sekä Punaisen tukkitien puiston laidassa. Lounaaseen viettävän tontin pohjoisosassa on 1910-20-luvulla valmistunut useita asuntoja käsittänyt omakotitalotyyppinen asuinrakennus sekä piharakennus.

Kohde muodostuu asuin- ja piharakennuksesta pihoineen. Tontti kerrotaan lohkotun länsipuolisesta Vilenin tontista 1910-20-luvulla. Se on ollut nykyistä pienempi, sillä tontin eteläosa oli oma erillinen tonttinsa, jolla sijaitsi asuinrakennus ilmakuvien perusteella ainakin vielä 1966. Ludvig Jylhäsalo rakensi tontille piharakennuksen ja perheelleen asuintalon, jossa pidettiin lisäksi vuokralaisia. Jylhäsalon kuoltua 1929 joutuivat leski ja lapset varattomina luopumaan talosta. Kiinteistö siirtyi kaupungille ja siinä toimi pitkään Pispalan neuvola. Aiemman inventoinnin mukaan talossa on toiminut II maailman sodan aikana Punaisen ristin hoitotilat, vierestä kulkevien portaiden luona on ollut sirpalesuoja. Rakennus on peruskorjattu 1999. Nykyisin siinä toimii päihdeongelmaisten kuntoutuskeskus.

Kohteen lähiympäristössä on muita 1900-luvun alun rakennuksia. Tontin itäpuolitse on kulkenut Porin Höyrysahan 1860-luvulla rakentama punainen tukkitie, joka purettiin vuonna 1935. Tukkitien uoma on rakentamatonta puistoaluetta, jossa kulkee kevyenliikenteenväylä. Puistosta kulkevat puiset portaat alas Tahmelan viertotielle.

Suurikokoinen tontti ulottuu Tahmelan viertotielle asti, mutta alaosa on hoitamatonta joutomaata. Tontin ylä- ja alaosan välissä on korkea vanha betonimuuri. Nurmipintainen pihapiiri on rajattu sireeniaidalla, vanha puusto on kaadettu ja tilalle istutettu muutamia vaahteroita ja omenapuita. Piha muistuttaa 1900-luvun loppupuolelle tyypillistä omakotitalon pihaa.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan jäsentelyn, pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusten kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean asutun kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihapiirin ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 2.6.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 9.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

Päihdetukikeskuksen työntekijä ja pitkään Pispalassa asuneet henkilöt