rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin muodostavat yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus 001 ja pikkutalo 002. Asuinrakennus 001 on ilmeisesti rakennettu 1925 ja laajennettu 1930-luvulla. Peruskorjatussa ja autotallilla täydennetyssä rakennuksessa on säilynyt nähtävissä 1930-luvun pientaloille tyypillinen noppamainen runkomuoto ja jyrkkä satulakatto. Pikkutalo on todennäköisesti peräisin 1920-luvulta ja säilyttänyt erinomaisesti aikansa rakentamiselle tyypilliset muodot, ilmeen ja rakennusmateriaalit. Rinnepihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutaloissa, on säilynyt hahmotettavissa.

Tahmelan viertotien, alueen vilkkaasti liikennöidyn pääliikenneväylän varressa ja Kannaksenkadun risteyksessä sijaitsevalla avoimella rinnetontilla ja sen rakennuksilla on suurehko merkitys katunäkymässä.

Kohde sijaitsee Tahmelan viertotien ja Kannaksenkadun kulmauksessa, kadunkulmasta pohjoiseen nousevassa rinteessä. Tontilla sijaitsevat 1920-luvulla rakennetut kaksi asuinrakennusta.

Kahden rakennuksen kiinteistö sijaitsee Tahmelan viertotien koillispuolella. Lähes Tahmelan viertotiessä kiinni sijaitsee isompi asuinrakennus ja tästä joitakin metrejä pohjoiseen, tontin keskivaiheilla sijaitsee toinen pienempi asuinrakennus. Molemmat on todennäköisesti rakennettu 1920-luvun puolivälissä.

Kohteen lähiympäristössä sijaitsee ainoastaan yksi uudehko asuinrakennus. Muutoin ympäristö on avaraa ja rakentamatonta. Pohjoisessa tontti rajautuu rinteiseen metsään ja lännessä sekä etelässä Tahmelan viertotien toisella puolella olevaan Tahmelan lähteeseen ja sen ympäristöön.

Kohteen maasto on rinteinen ja tontilta avautuu näkymät lähteen Pyhäjärvelle. Tontti on pengerretty Tahmelan viertotien ja luoteisrajan puolelta pulterikivin ja pengerryksen päällä on pystylautainen puuaita. Pihan puusto koostuu etupäässä koivuista ja vaahteroista, sekä joistakin pensaista. Pihan yleisilme on betonilaatoituksesta johtuen melko moderni. Rakennukset ja piha muodostavat melko hyvin säilyneen kokonaisuuden.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Päärakennuksen ja pikkutalon, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Tontin kahden asuinrakennuksen muodostaman yhteenkuuluvan parin säilyminen.

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Asuinrakennuksen 002 harvinaistuneen rakennustyypin, pikkutalo, säilyminen.

Rinnerakentamisesta johtuvan korkean kivijalan säilyminen rakennuksessa 002.

Rinnepihan tasoerojen ja rakenteiden säilyminen.

Tontin ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemassa.

Kohteesta on laadittu rakennusinventointi 5.5.2003/PMM/Kati Lahtinen.

2003 inventoinnin kohdenumero 347.

Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja Maanmittauslaitos.

Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.